Otsikoissa tänään, 2/2

”Osa yliopistojen rehtoreista salaa palkkansa”, otsikoi päivän lehti.

                      Käytäntö palautuu vuoden 2010 yliopistolakiin, jonka seurauksena yliopistot muuttuivat valtion tilivirastoista julkisoikeudellisiksi laitoksiksi tai säätiöiksi. Ne siis itsenäistettiin, ei yksityistetty, huomauttaa hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää: ”Julkisuuslakia sovelletaan yhä myös yliopistoihin.”

                      Yliopistojen uusi salamyhkäisempi toimintakulttuuri on ilmeisesti jatkoa uuden lain alla käydylle keskustelulle yliopistojen muuttuvista rahoitusmalleista. Tieteen ja liike-elämän yhteistyö syvenisi, kun yliopiston kyky kerätä yksityistä rahaa yrityksiltä ja säätiöiltä määräisi myös sen kuinka paljon se saa julkista rahaa valtiolta.

                      Muutoksen positiivisuutta vakuutti etunenässä Helsingin yliopiston rehtori ja myöhemmin kansleri, filosofi Ilkka Niiniluoto. Näkemyksiä on koottu kirjaan Dynaaminen sivistysyliopisto (2011). Kirjan ilmestyessä yhteistyö oli jo syvennyt niin, että yliopistojen oli aika käytännössä valita, mitä liike-elämän toimintamalleista ne pitivät itselleen sopivina.

                      Tämän Helsingin yliopiston nimissä puhuva Ilkka Niiniluoto kertoo torjuneensa: tulosvastuu. Tämä otettiin käyttöön välittömästi: johdon ja suorittavan portaan palkkakuilu.

                      Samassa hengessä myös yliopistojen budjetteja julistettiin liikesalaisuuksiksi, mutta Helsingin osalta rehtorin palkankorotus vuoti julkisuuteen. Uuden yliopistolain tultua voimaan se oli Ylen ajankohtaistoimituksen arvion mukaan melkein 60 prosenttia.

”Palkkojen muuttuminen salaisiksi on hankaloittanut myös edunvalvontaa ja leventänyt palkkahaitaria”, päivän lehti jatkaa: ”Professoreillakin suurimmat palkat ovat nousseet eniten. Keskipalkka oli viime vuonna 6 338 euroa, mutta vaihteluväli oli 4 302–15 000 euroa, käy ilmi Professoriliiton kyselystä.”

                      Pärstäkerroin, henkilökemia ja väärä koulukunta, analysoi Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi nykyistä akateemista palkanmuodostusta. No, hankala kai palkkoja olisikin perustaa vaikkapa tutkimustyön laatuun tai tekijöiden toimeliaisuuteen, kun tulosvastuu ei kelvannut edes Niiniluodolle eikä esimiesjohtoinen laadunarviointi kentän enemmistölle.