Menneen viikon vittuiluvarmin uutinen, tietysti Nykypäivän
verkkouutisista.
Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi ehdolla oleva kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen kutsuu näitä aatteiksi. Onneksi ei ideoiksi tai ajatuksiksi.
Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi ehdolla oleva kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen kutsuu näitä aatteiksi. Onneksi ei ideoiksi tai ajatuksiksi.
”Poliitikot ovat paisuttaneet
hyvinvointivaltiota aika kritiikittömästi. Ongelmiin on tarjottu ratkaisuksi
sitä helpointa. Säädetään uusi laki, lisätään rahaa. Liian vähän on kyselty,
mitä rahalla saadaan aikaan ja onko hyvinvointi kasvanut samassa suhteessa?”
Vaikuttaa siltä, ettei ainakaan
Sanni ole kysynyt, ei ainakaan keneltäkään asiaan perehtyneeltä. Itseltäänkin
hän lähinnä kysyy, ettäkö montako ”yksilön”-alkuista yhdyssanaa suomen kieleen
mahtuu.
Sanni jatkaa: ”Kun yhteiskunta ei
rajoita, vaan luo edellytyksiä itsensä kehittämiselle, voi meistä tulla mitä
vain – itsestään ja lähipiiristään vastuuta kantavia, kehitystä rakastavia
suomalaisia, joille verojen maksaminen ei ole välittämisen jaloin muoto.”
En tiedä, mitä tuo ”yhteiskunta
rajoittaa ” –oikeistomeemi mahtaisi käytännössä pitää sisällään, mutta tiedän,
miksi yhteiskunta on perustettu. No, siksi että itsestä ja lähimmäisistä
välittäminen on normaali, jo Adam Smithin tunnistama ja tuomitsema inhimillisen
itsekkyyden muoto. Se jättää liian monta kaiken välittämisen ulkopuolelle, jos
emme vähän organisoidu ja muista soveltaa moraalista ymmärrystämme
henkilökohtaista tunne-elämää, omaa tietoa ja yksilön resursseja laajemmin.
Lisäksi Sanni toivoisi enemmän
ihmisistä itsestään lähtevää välittämistä:
”Kun katsot pientä, kävelemään
opettelevaa nuhanenää, mitä mietit? Toivot ehkä, että hän saisi hyvän elämän,
että hän kasvaisi vahvaksi, pärjäisi ja saisi tehdä niitä asioita, jotka
tekevät hänet onnelliseksi. Välittämistä on myös se, miltä meistä tuntuu, kun
näemme vanhempiemme vanhenevan. Toivomme heille parasta mahdollista vanhuutta,
turvallisen ja täyden elämän, ihmisarvoista ja kunnioittavaa kohtelua ja
arvokkaan, kauniin elämän ihan loppuun saakka.”
Tunnevälittämistä varten on tämä
some. Ja iltajumalanpalvelus. Ja näköjään poliittiset aatepaperit. Ne ”lait” ja
”raha” ovat sitä varten, mistä emme itse rehellisesti sanoen jaksa aina välittää,
mutta joka on oikein, mahdollisesti jopa oikeudenmukaista tai ainakin
kokonaisuuden näkökulmasta järkevää.
Lopuksi kansanomainen arvoitus: Mistä tunnistaa patamustan porvarin?
Lopuksi kansanomainen arvoitus: Mistä tunnistaa patamustan porvarin?
No siitä, että ”hyvinvointiyhteiskunnalla”
porvari tarkoittaa aina pelkästään sosiaalitointa, ei koskaan ilmaista
koulutusta ja halpaa terveydenhoitoa. Tästä sitten syntyy vähän epäselviä otsikoita,
kuten tämä ”valtio ei voi olla vastuussa ihmisten hyvinvoinnista”.
Otsikosta ei voi suoraan
päätellä, ajetaanko tässä nyt vaikkapa neuvoloiden lopettamista, vai
eläkerahastojen. Eikä se auta ymmärtämään, miksi kokoomus esimerkiksi pitää
jotenkin moraalittomana ja vastutettavana, että hyvinvointiyhteiskunnassa
valtio maksaa vieraille ihmisille kansalaisten omien lasten hoitamisesta (universaali päivähoito-oikeus), mutta sopivana ja toivottavana sitä, että valtio
maksaa kansalaisille omien lasten hoitamisesta (kotihoidon tuki).
Kontekstista päätellen Sannilla
lienee kuitenkin mielessä jokin sellainen yhteiskunnallisen tuen tai tukitoimen
muoto, jota porvarillisuudesta kulissikuvan luonut kokoomus-poliitikko ei
huomaa tarvinneensa tai ei voi myöntää käyttäneensä. Vähän itsekästä, eikä niin
järkevääkään. Mutta en nyt sano lisää, ennen kuin kokoomuksen varapuheenjohtajaehdokas
opettelee sanomaan, mitä hän tarkoittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti