tiistai 10. kesäkuuta 2014

Aikamme ajattelijoita: Vielä muutama oikeisto-meemi


Menneen viikon vittuiluvarmin uutinen, tietysti Nykypäivän verkkouutisista.

Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi ehdolla oleva kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen kutsuu näitä aatteiksi. Onneksi ei ideoiksi tai ajatuksiksi.
”Poliitikot ovat paisuttaneet hyvinvointivaltiota aika kritiikittömästi. Ongelmiin on tarjottu ratkaisuksi sitä helpointa. Säädetään uusi laki, lisätään rahaa. Liian vähän on kyselty, mitä rahalla saadaan aikaan ja onko hyvinvointi kasvanut samassa suhteessa?”
Vaikuttaa siltä, ettei ainakaan Sanni ole kysynyt, ei ainakaan keneltäkään asiaan perehtyneeltä. Itseltäänkin hän lähinnä kysyy, ettäkö montako ”yksilön”-alkuista yhdyssanaa suomen kieleen mahtuu. 
Sanni jatkaa: ”Kun yhteiskunta ei rajoita, vaan luo edellytyksiä itsensä kehittämiselle, voi meistä tulla mitä vain – itsestään ja lähipiiristään vastuuta kantavia, kehitystä rakastavia suomalaisia, joille verojen maksaminen ei ole välittämisen jaloin muoto.” 
En tiedä, mitä tuo ”yhteiskunta rajoittaa ” –oikeistomeemi mahtaisi käytännössä pitää sisällään, mutta tiedän, miksi yhteiskunta on perustettu. No, siksi että itsestä ja lähimmäisistä välittäminen on normaali, jo Adam Smithin tunnistama ja tuomitsema inhimillisen itsekkyyden muoto. Se jättää liian monta kaiken välittämisen ulkopuolelle, jos emme vähän organisoidu ja muista soveltaa moraalista ymmärrystämme henkilökohtaista tunne-elämää, omaa tietoa ja yksilön resursseja laajemmin.
Lisäksi Sanni toivoisi enemmän ihmisistä itsestään lähtevää välittämistä:
”Kun katsot pientä, kävelemään opettelevaa nuhanenää, mitä mietit? Toivot ehkä, että hän saisi hyvän elämän, että hän kasvaisi vahvaksi, pärjäisi ja saisi tehdä niitä asioita, jotka tekevät hänet onnelliseksi. Välittämistä on myös se, miltä meistä tuntuu, kun näemme vanhempiemme vanhenevan. Toivomme heille parasta mahdollista vanhuutta, turvallisen ja täyden elämän, ihmisarvoista ja kunnioittavaa kohtelua ja arvokkaan, kauniin elämän ihan loppuun saakka.”
Tunnevälittämistä varten on tämä some. Ja iltajumalanpalvelus. Ja näköjään poliittiset aatepaperit. Ne ”lait” ja ”raha” ovat sitä varten, mistä emme itse rehellisesti sanoen jaksa aina välittää, mutta joka on oikein, mahdollisesti jopa oikeudenmukaista tai ainakin kokonaisuuden näkökulmasta järkevää.

Lopuksi kansanomainen arvoitus: Mistä tunnistaa patamustan porvarin?
No siitä, että ”hyvinvointiyhteiskunnalla” porvari tarkoittaa aina pelkästään sosiaalitointa, ei koskaan ilmaista koulutusta ja halpaa terveydenhoitoa. Tästä sitten syntyy vähän epäselviä otsikoita, kuten tämä ”valtio ei voi olla vastuussa ihmisten hyvinvoinnista”.
Otsikosta ei voi suoraan päätellä, ajetaanko tässä nyt vaikkapa neuvoloiden lopettamista, vai eläkerahastojen. Eikä se auta ymmärtämään, miksi kokoomus esimerkiksi pitää jotenkin moraalittomana ja vastutettavana, että hyvinvointiyhteiskunnassa valtio maksaa vieraille ihmisille kansalaisten omien lasten hoitamisesta (universaali päivähoito-oikeus), mutta sopivana ja toivottavana sitä, että valtio maksaa kansalaisille omien lasten hoitamisesta (kotihoidon tuki).
Kontekstista päätellen Sannilla lienee kuitenkin mielessä jokin sellainen yhteiskunnallisen tuen tai tukitoimen muoto, jota porvarillisuudesta kulissikuvan luonut kokoomus-poliitikko ei huomaa tarvinneensa tai ei voi myöntää käyttäneensä. Vähän itsekästä, eikä niin järkevääkään. Mutta en nyt sano lisää, ennen kuin kokoomuksen varapuheenjohtajaehdokas opettelee sanomaan, mitä hän tarkoittaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti