Aikamme ajattelijoita: Riitelyn taito

Kun kirjoittaja kertoo mistä ”kaikki” johtuu ”pohjimmiltaan”, niin ollaan totisesti asioiden ytimessä. Tällä kertaa taloustutkija ja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen harmistuu Hesarin äitienpäiväjutusta.

Heikille se oli ”jonkinlainen ennätys suomalaisessa valtiokeskeisyydessä”, mikä on suomalaisen markkinaliberaalin ulkomaisista esikuvista jonkin verran poikkeava tapa keskustella hyvinvointiyhteiskunnasta: turva- ja palveluverkkoa ei sinänsä tyrmätä, mutta julkisen sektorin rooli niiden keskeisenä tuottajana halutaan kyseenalaistaa ja verkon kehitys poliittisina valintoina halutaan unohtaa kokonaan. Toisin sanoen äitien nykyinen asema nyky-Suomessa oli saavutettavissa ja kenties saavutettiinkin ilman ideologista ohjausta, ja että ainoaa ideologiaa onkin kuvitelma valtiosta – eikä markkinoista – koettujen muutosten kivijalkana, ankkurina tai edes kukkakeppinä.

Heikki jatkaa: ”Jutusta syntyi otsikkoa myöten käsitys, että suomalaisten äitien hyvinvoinnin lisääntyminen sodan jälkeen on johtunut pääasiassa erilaisesta sääntelystä ja hyvinvointipalveluiden kehityksestä.” Heikin mielestä pitäisi puhua nimenomaan talouskasvusta ja teknologisesta kehityksestä. Ne mahdollistivat tuottavuuden lisääntymisen. ”Eikä vähiten naisten”, kuten Heikki täsmentää.

Hyvä idea sekin

On ihan mahdollista pohtia kumpi selätti lapsikuolleisuuden, neuvolalaitos vai jääkaappi? Kovin tarpeellista tai hyödyllistä se ei ole. Ne eivät ole toistensa vaihtoehtoja tai vastakohtia. Mahdottomaksi taas menee, jos yrittää pohtia onko toimiva valtio markkinatalouden takuumies tai markkinatalous valtion? Silloin yritetään ajatuksella leikata kahtia orgaaninen kokonaisuus, joka elävässä historiassa ei näytä toimivan toisistaan irrotettuna.

Mitään näistä virheistä ei Heikki onneksi teekään. Mutta hän väittää, että HS tekee molemmat. Onko näin? Otetaan esimerkki:

Heikki: ”Äitiyttä koskeva sääntely ja äitien hyvinvointipalvelut ovat mahdollisia, koska olemme rikkaampia. Aivan samalla tavalla paremmat asuintalot ovat mahdollisia, koska olemme rikkaita. Rikastuminen mahdollistaa sääntelyn, ei päinvastoin. HS:n jutussa syyt ja seuraukset heittävät häränpyllyä.”

HS: ”Äitiyden olosuhteet ovat mullistuneet siinä missä Suomikin. Etenkin 1970-luvulla naiset alkoivat kouluttautua ja siirtyä ansiotyöhön kodin ulkopuolelle. Perheen ja työn yhteensovittamista tukemaan syntyi joukko sääntelyä, kuten lait päivähoidosta vuonna 1973, kotihoidon tuesta vuonna 1985 ja subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta vuonna 1990.”

Tämän perusteella epäilen (taas), että Heikki on jotain sukua vaimolleni. Molemmat osaavat riidellä myös silloin, kun ovat samaa mieltä riitakumppanin kanssa.